Digitaaliset näytöt – nimityksiä ja käyttötapoja

Digitaaliset näytöt mainonnan ja viestinnän kannalta ovat suhteellisen tuore asia Suomen katukuvassa. Ensimmäiset näytöt näkyivät kaduillamme vuonna 2009. Ala alkoi vasta 2010-luvulla kunnolla rantautumaan Suomeen. Alan termejä kuulee monesti muuntosanoina englannin kielestä ja suomenkielelle sanasto on vielä muovaantumassa. Mitään vakiintunutta sanastoa eri tuotteille ei vielä viestinnän kannalta ole.

Avaamme tässä tekstissä tuotteidemme puhekielessä kuultavia nimityksiä, tuotteiden ominaisuuksia ja käyttötapoja. Alan ammattilaisina kuulemme paljon erilaisia nimityksiä muun muassa omille tuotteillemme ja ajattelimme aihetta käyvän blogitekstin olevan paikallaan. Tekstin luettuasi tiedät hyvin mistä näyttöratkaisuista on kyse tuli se vastaan sitten kadulla, kaupassa tai verkossa.

LED-taulu, LED-seinä, ulkonäyttö vai mikä?

Ledimedian nettisivuilla kyseinen tuote löytyy termillä LED-screen.

Ensimmäisenä tuotteista varmasti se suurin ja ehkäpä näkyvin. Yksinkertaisesti kyseistä tuotetta voidaan kutsua termillä LED-näyttö tai englannin kielestä peräisin olevalla LED-screen nimityksellä. Olet ehkä saattanut kuulla termejä kuten LED-seinä, LED-jättinäyttö, LED-taulu, ulkonäyttö tai tienvarsinäyttö. Olet myös saattanut kuulla jotain näiden väliltä, kuten esimerkiksi ”Jättinäyttö ulkokäyttöön”. Monesti tuotetta saatetaan myös nimittää sen käyttötarkoituksen mukaan esimerkiksi ”Tulostaulunäyttö”, jolloin samalla tuotteella voi olla käytännössä niin paljon nimityksiä, kuin sillä on käyttötarkoituksia. Osa termeistä, kuten esimerkiksi ”ulkonäyttö” saattavat olla harhaanjohtavia, sillä kyseistä teknologiaa käytetään myös sisätiloissa sijaitsevissa näytöissä, toki vaihtelevilla ominaisuuksilla.

LED-näytön tai screenin määrittää se, että ne kaikki rakennetaan enemmän tai vähemmän samankaltaisista LED-kabineteista (yläpuolella olevassa kuvassa) yhdeksi saumattomaksi kokonaisuudeksi. Kabinettien avulla LED-näyttöjä voidaan rakentaa suuriin kokoihin tai erikoisiinkin muotoihin, johon valmiiksi kasatut näytöt eivät pysty. Tämä on yksinomaan LED-näyttöjen hienous. Näytön asennuksen jälkeen sisällönhallinnalla määritetään sen perimmäinen käyttötarkoitus, jolloin näyttöä voidaan kutsua tuttavallisemmin vaikkapa juuri tulostaulunäytöksi, jos sen käyttötarkoitus on näyttää tulokset urheilukentällä tai tienvarsinäytöksi, jos se sijaitsee vilkkaan autotien varressa esittämässä mainoksia.

Kuvassa erikoiseen muotoon asennettu näyttö on LED-kabineteista rakennettu LED-screen kokonaisuus. Joku voisi nimittää näyttöä esimerkiksi digitaaliseksi mainosbanneriksi.

Ammattilaisten televisiot eli infonäytöt tai mainosnäytöt

Televisiota muistuttavat infonäytöt ja mainosnäytöt ovat tarkoitettu ammattikäyttöön ja nimiensä mukaisesti niitä käytetään yleisesti tiedottamiseen ja mainontaan. Näyttöjä löytää tyypillisesti näyteikkunoilta, kokoustiloista, myymälän sisääntulolta tai yritysten aulasta. Infonäyttöjen ja mainosnäyttöjen välillä ei teknisesti ottaen ole eroa, vaan nimi tulee juurikin käyttötarkoituksen mukaan.

Infonäyttöjen ominaisuuksia

Näytöillä käytetään televisioiden tapaan OLED, LED ja LCD-teknologiaa joista valikoidaan tilanteen mukaan paras ottaen huomioon budjetti sekä käyttötarkoitus. Tyypillisesti kalleimmat näytöt ovat OLED-teknologialla varustettuja. OLEDilla saadaan aikaiseksi paras kontrasti ja värit, mutta se ei välttämättä ole aina tarpeen. Tällöin edullisemmin pääsee esimerkiksi hankkimalla LCD-näytön.

Näyttöjen käyttöikä on pidempi, kuin tavallisella olohuoneesta löytyvällä televisiolla. Info- ja mainosnäyttöjen käyttöaika on tyypillisesti ainakin 16/7 tai 24/7 siinä missä tavalliset televisiot ovat suunniteltu pääosin noin 10 tunnin käyttöön päivittäin. Liian pitkä yhtäjaksoinen käyttö televisiolla tekisi sen käyttöiästä hintaansa nähden varsin lyhyen.

Info- ja mainosnäyttöjen kirkkautta saadaan myös nostettua tarvittaessa suureksikin. Näyttöjen kirkkaudesta puhuttaessa käytetään termiä ”NIT”. Info- ja mainosnäytöillä päästään jopa 6000-7000 NITin valotehoon mikä mahdollistaa kuvan näkyvyyden kirkkaassa keskipäivän auringonvalossa. Tähän ei tavallisella televisiolla pystytä.

Info- ja mainosnäytöt ovat myös rakennettu siten, että ne kestävät esimerkiksi käyttöä pystyasennossa, missä tavallisen television komponentit saattavat ajan mittaa vaurioitua.

Info- ja mainosnäytöt eroavat LED-screeneistä siten, että ne saapuvat valmiina tehtaalta ja näytöt ovat rajoitettu kokoihin 10-98″. Mikäli tarve vaatii isompaa näyttöä on käännyttävä LED-screenien puoleen.

*Sisätiloissa sijaitseville info- ja mainosnäytöille riittävä kirkkaus vaihtelee tyypillisesti 300-400 NIT:in välillä, kun taas ulkona tai ikkunalla sijaitsevalle näytölle vaaditaan ainakin 2500-4000 NIT:in valoteho. Ulkoa tulevan valon määrä vaihtelee usein, jonka takia näytöillä on automaattinen kirkkauden säätö. Sama käytäntö pätee myös LED-screeneihin. Pienempi maksimi kirkkaus säästää näytön kustannuksista sekä energian käytöstä.

Infonäyttöjä ja mainosnäyttöjä näkee pystyyn asennettuna. Ammattikäyttöön rakennetut infonäytöt ovat suunniteltu kestämään pystyasentoa. Kuvassa näytöt pystyasennossa elokuvateatterin ulkoasun mukaisissa koteloissa. Näytöt ovat myös suojattu suojalasilla. Yllä olevan kuvan mukaisia asennuksia näkee myös kaduilla ja teiden varsissa. Ulkona sijaitseville asennuksille vaaditaan olosuhteita kestävät suojat sekä lämmitys ja jäähdytys koteloinnin sisälle.

9 kappaletta mainosnäyttöjä asennettuna yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuutta kutsutaan termillä Videowall eli videoseinä tai näyttöseinä.

Pystynäyttö, pyloninäyttö tai toteeminäyttö

Olet saattanut törmätä kauppakeskuksien käytävillä tai myymälöissä pystymallisiin näyttöihin eli pyloni- tai toteeminäyttöihin. Nämä näytöt ovat käytännössä info- ja mainosnäyttöjä, mutta ovat muotoiltuja toteemin muotoiseksi omalle jalalleen.

Interaktiiviset näytöt

Toteeminäyttöjä käytetään monesti silloin, kun kaivataan interaktiivisia ominaisuuksia. Näyttöjä löytyy kosketusnäytöllisinä eli niissä on kosketukseen reagoiva ruutu, kuten älypuhelimissa. Ruudulta asiakkaat voivat selata tietoa kuten tuotteiden saatavuutta, liikkeiden sijaintia kauppakeskuksessa tai vaikka tarkastella ajoneuvon huoltopaikkaa ja palvelun etenemistä. Muutoin näytöllä voi pyörittää mainossisältöä. Kosketusnäyttö -ominaisuus on kytkettävissä päälle ja pois. Suosittelemme kosketusnäytöllisiä toteeminäyttöjä, sillä ominaisuus ei tuo lisäkustannuksia mahdollista hankintaa miettiessäsi.

Lopuksi

Digitaalinen näyttöviestintä eli digital signage on saapunut vasta viime vuosina Suomeen ja sen kehityksen osaksi infrastruktuuriamme odotetaan kiihtyvän vuosi vuodelta nopeammin teknologian kehittyessä. Uusien asioiden saapuessa nopeasti markkinoille voi olla vaikea ottaa asioista selvää ja löytää tietoa kuluttajanäkökulmasta. Toivomme, että teksti auttoi ymmärtämään näytöistä oleellisimmat asiat sekä erot erilaisten näyttöjen välillä. Toivomme tekstin hyödyttävän jatkossa, mikäli suunnittelet hankintaa yritykseesi tai työpaikallesi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että digitaaliset näytöt ovat monipuolisia ja käteviä työkaluja monilla eri toimialoilla. Niiden avulla voidaan parantaa viestintää, markkinointia, tiedon jakamista ja paljon muuta. Niiden suosio kasvaa jatkuvasti, ja niiden käyttötarkoitukset ovat lähes rajattomat, mikä tekee niistä välttämättömiä nykyaikaisille yrityksille ja organisaatioille.